Sanajuurakot -runojuhlan esiintyjät

Lahtelaisen Jonne Haapalan esikoisrunokirja Poissaoloharjoituksia (WSOY) julkaistiin tänä keväänä. Haapala on löytänyt kirjoittamisen maailman jo lapsena ja kitaransoiton hän aloitti viidennellä luokalla. Musiikki ja kirjoittaminen ovat kulkeneet rinnakkain Haapalan elämässä ja ne ruokkivat toinen toistaan:

”Ehkä muusikkous voi näkyä runoudessani ainakin siinä, miten sanallistan kirjoitustyötä itselleni. Ajattelen, että on runoilijan asia saada tyhjä paperi soimaan. Runoudessa ja etenkin fragmentaarisessa runoudessa, samoin kuin säveltaiteessa tauot ovat olennaisessa roolissa. Hahmotan teoksen rakenteen muutenkin ikään kuin sävellyksenä tai partituurina.”

Haapala on opiskellut kirjoittamista Kriittisessä korkeakoulussa ja tällä hetkellä hän työstää apurahalla toista runokokoelmaansa.

Lahden runomaratonilla Jonne Haapalaa haastattelee Mikko Kallio ja kuulemme myös Haapalan runoutta.

Kuva: Aapo Huhta

VAINOOJAPÄIVÄKIRJAT

Kaikki on edelleen kesken

Keho on äärimmilleen täynnä

Mielen saumat kiristävät

Voi kuitenkin tanssia

Kuuluville

näkyville

valoon

VAINOOJAPÄIVÄKIRJAT on omaelämäkerrallinen nykytanssiteos sekä monitaiteellinen päiväkirjapiiri, joka luo taidetilan henkilökohtaiselle. Ensimmäisen näytöksen keskiössä ovat kehoon kiinni hiertyneet, tanssiksi purkautuvat kokemukset. Toisessa näytöksessä ääneen pääsevät päiväkirjojen sivuille piiloon puristetut, uutta muotoa etsivät sanat. Lahden Runomaratonilla teos päättyy jälkikeskusteluun, jossa runoilija Lealiisa Kivikari haastattelee tanssitaiteilija Leena Keizeriä kehollisten sanajuurakoiden ja taiteen henkilökohtaisuuden teemoihin keskittyen.

VAINOOJAPÄIVÄKIRJAT kumpuaa pimeän piiloissa rönsyävistä sanajuurakoista, jotka vääristävät ja syyttävät, puristavat ja ahdistavat. Se kehollistaa tunteita, jotka ovat niin vereslihalla, ettei niille löydy sanoja. Se kehrää yhdessä koettavaksi sitä vyyhtiä, joka on vielä kesken ja valolle arka. Luvassa on vimmaista ja viipyilevää tanssia. Jakamista ja luottamusta. Syvyyksiä ja mielen reunamia. Sielun sopukoita, joissa valo asuu.

VAINOOJAPÄIVÄKIRJAT

Konsepti, koreografia, dramaturgia, tanssi: Leena Keizer

Äänimaisemat, piano: Viljami Viippola

Äänisuunnittelu: Viljami Viippola ja Leena Keizer

Kuvat: Juha Heiniö

Esitystä on tukenut Lahden Kulttuuripalvelut / Lahden kaupunki.

Emmi Itäranta on Tampereella asuva palkittu spekulatiivisen fiktion kirjoittaja, jonka esikoisteos Teemestarin kirja (2012) on jo klassikko.Teemestarin kirjasta on tehty elokuva ja se on käännetty yli 20 kielelle.

Itärannan toinen romaani Kudottujen kujien kaupunki ilmestyi vuonna 2015. Kolmannella kirjallaan Kuunpäivän kirjeet hän voitti arvostetun Tähtivaeltaja-palkinnon vuonna 2021.

Kalevalan tarinan Louhen näkökulmasta kertova neljäs romaani Lumenlaulaja oli scifi-romaanien jälkeen vahva paluu fantasian maailmaan.  Lumenlaulaja sai Blogistanian Finlandia -palkinnon 2025. Kirja oli vuoden 2026 Runeberg-ehdokas.

Kirjailija Emmi Itäranta vierailee nyt ensimmäistä kertaa Lahden Runomaratonilla ja häntä haastattelee Tuulikki Norrlin. Kuulemme myös otteita Lumenlaulaja-kirjasta.

Kuva: Liisa Takala

Helena Sinervo on suomalainen runoilija, kirjailija ja suomentaja. Hänen romaaninsa Runoilijan talossa voitti vuoden 2004 Finlandia-palkinnon. Sinervo on voittanut arvostetun Tanssiva karhu -runopalkinnon kahdesti (2001, 2011)

ja hänelle on myönnetty Aleksis Kiven rahaston elämäntyöpalkinto.
Sinervon viimeisin runokirja Tiikerin tehtävät (Otava 2026) on vavahduttava ja tarkka r

unokokoelma voimista, jotka sukupolvesta toiseen raapivat ja huutavat ihmisen sisällä. Sinervo kertoo myös, että hän on nähnyt unia tiikeristä jo vuosikymmenien ajan.

Lahden Runomaratonilla Helena Sinervoa haastattelee Sanna Virta ja kuulemme myö runoja Tiikerin tehtävät-runokokoelmasta.

Kuva: Jonne Räsänen / Otava

Jorma Martikainen on 1970-80-lukujen taitteessa kirjoittamisen aloittanut lahtelainen runoilija. Hän on julkaissut kolme runokirjaa Möysäläisen kirjallisuuden seura ((ntamo 2012) MustLahden romantiikka (ntamo 2013)  ja Hän sanoi (ntamo 2023)  Martikainen on ylläpitänyt 2000-luvun alusta saakka blogia nimeltä Möysäläisen kirjallisuuden seura. Martikainen on myös tuottelias ja aktiivinen runoilija sosiaalisessa mediassa.

Kuva: Ville Kujala

Neljä albumia julkaissut Rosita Luu (Merita Berg) on omaehtoinen, omia kinttupolkujaan kulkeva artisti ja yhtye. Kiitetyillä albumeilla on kuultu ennakkoluulottomasti kaikuja laajalti musiikin eri tyylilajeista ja monipuolisuus lauluntekijänä onkin yksi artistin tavaramerkeistä vahvojen sanoitusten lisäksi. Lyriikoiden pohjavire on ihmisyyttä, erheitä ja isoja tunteita syvästi ymmärtävä, eikä Rosita Luun maailmassa mikään ole mustavalkoista tai pyhää.

Vuonna 2021 Samettisuu-albumi oli ehdolla Emma Gaalassa Kriitikoiden valinta ja Vuoden yleisöäänestys kategorioissa. Samettisuu-albumi listattiin julkaisuvuotenaan mm. Soundin Vuoden kotimainen albumi –listan sijalle kolme. Samana vuonna Rosita Luu valittiin YleX:n tulevaisuuden tähtiä ennustavaan Läpimurto –listaukseen.

Rosita Luun viimeisin albumi Yöeläin huomioitiin muun muassa vuoden 2024 levyt -listauksissa Yleisradion musiikkitoimittaja Susanna Vainiolan poimintona sekä Soundi-lehdessä. Lisäksi albumi nousi tammikuussa 2025 ehdolle vuoden albumiksi riippumattomien levy- ja tuotantoyhtiöiden yhdistys IndieCo ry:n toimesta osana Indie Awards 2025 -tapahtumaa.

Artisti yhtyeineen on livekeikoilla kova luu tarjoten yleisölle mieleenpainuvan kokemuksen. Yhtyeen valovoimaisten soittajien säestyksellä välittyy vahvasti Rosita Luun sävykäs ja omintakeinen maailma. Rosita Luu keikkailee viisihenkisellä yhtyeellä sekä intiimillä duo kokoonpanolla erilaisissa ympäristöissä klubeilta festivaaleihin.

‍”Merita Bergin ehdoton vahvuus on se, että hän on täysin omaleimainen musiikintekijä ja sanoittaja. Ulkopuolisuuden kuvaukset ovat vaihtoehtoisemman popin syvintä ydintä, mutta Bergillä on oma kielensä, ja musiikki on urheaa maksimalismia miljoonabudjettien ulottumattomista.” (Soundi)

‍”Rosita Luu näyttää neljännellä levyllään, kuinka omaleimaisesta popista voi huovuttaa ilmavaa. Pimeyden kulkijat tuntuvat kovin tutuilta – ulkopuolisuus ja outous hehkuvat purkauksilla täyteläisinä.” (Ilkka-Pohjalainen)

‍”Yöeläin-albumi on täynnä hykerryttävää musiikkia ja laululyriikkaa, joka vyöryy, poreilee ja poksahtelee täysin omilla ehdoilla. Miksi kopsata jos voi keksiä omiakin ideoita?” (Musiikkitoimittaja Pekka Laine / Yle)

‍”Kuten Rosita Luulla aina, läsnä on jotain outoa ja vaaraa, silti puettuna lohdulliseksi popmusiikiksi.” (Musiikkitoimittaja Susanna Vainiola / Yle)

Kuva: Heta Yli-Tepsa

Jonna Nihkee Nummela on Poetry Slamin Pohjoismaiden- ja suomenmestari ja kansainvälisesti yksi tunnetuimmista suomalaisista uuden polven lavarunoilijjoista. Esiintyvänä runoilijana Nihkeen olemisen ytimessä on toisinajattelu, elävä yhteys yleisöön ja queerfeministinen huumori. Tällä hetkellä Nummela kirjoittaa kotia uskontoa ja isänmaata käsittelevää roolirunokokoelmaa yhdessä isänsä kanssa Koneen säätiön tuella.

Sabrina ja Saarten tyttäret on musiikin ammattilaisista ja pitkän linjan harrastajista koostuva laulukollektiivi, jonka säveltäjä ja kuoronjohtaja Sabrina Ljungberg on perustanut vuonna 2015. Yhtye työskentelee kollektiivisesti säveltäen, sanoittaen ja esittäen uutta musiikkia suomalaisen kansanperinteen ja kalevalaisen runouden pohjalta.

Lisätietoa: www.saartentyttaret.com

Nihkeen ja laulukollektiivi Sabrina ja Saarten tytärten sanoittama ja säveltämä Äänetär-loitsurunokonsertti on määritelmiä väistävää, feminististä kansantaidekapinaa. Esitys muodostuu kalevalamittaan kirjoitettujen modernien loitsujen, lavarunouden ja arkaaisten runolaulujen vuoropuhelusta.