Haku / Search
Runot 151-155. Yhteensä 530 runoa.suomi- neito niin kiittää
on tunteen paloa ja aitoa halua, ja rahasta emme me piittaa.
lökäpöksyille suomi - pojille me nostamme nenää
me luemme eliotin autiota maata alkuperäiskielellä jalolla
mitäs siitä jos nokikolari joemme, nykissä rahojamme ryyppää
me tahdomme silti häntä kiittää, ja toivomme hartasti, et et hän kerran vielä meitä siittää
Nimimerkki: LAHDEN POIKA
on tunteen paloa ja aitoa halua, ja rahasta emme me piittaa.
lökäpöksyille suomi - pojille me nostamme nenää
me luemme eliotin autiota maata alkuperäiskielellä jalolla
mitäs siitä jos nokikolari joemme, nykissä rahojamme ryyppää
me tahdomme silti häntä kiittää, ja toivomme hartasti, et et hän kerran vielä meitä siittää
Nimimerkki: LAHDEN POIKA
Kaunis Neito
Koivikosta kaikuu
Oi maamme Suomi synnyinmaa
isäntä alasti paljussa
kielon kukka suussa
pakkasyö valkoinen
huntu päässä
morsian itkee
sormet jäässä.
Pakko saada kirkasta viinaa, ei hullukaan kestä muuten tätä piinaa.
Vuodenaikaa neljää, ei ehdi nähdä seinää ehjää, kun
sen jo törky peittää.
Alas heittää, sanoi ennen talonmies, mutta
nykyään kuka ties,
välittääkö kukaan,
vaikka,
lunta sataa tupaan.
Traktorit Senaatintorilla mylvii,
kun EU kielsi käyttämästä ruisryynii.
Nalle muutti Ruotsin puolelle,
verokarhun huolelle ei loppua näy.
Kisakansa Suomen ei käytä huulirasvaa, niillä tarpeeksi on sisua peruskoulussa kasvaa.
Perunat kiehuvat kello viisi,
käy ruokapöytään siis.
Tarjolla ruisleipää, rokkaa silloin,
kun Suomi neito kokkaa.
Bussia ajaa lääkärimies Ghanasta. Se
päivän päätteeksi turpaan saa aukiolla Elielin,
syynä ihan vaan kurjan kelin.
Tekemisen puute rassaa, virkavaltaa
liian vähän,
eikä mikään estä ihmistä
silmiään peittämästä.
Annas olla, kun tulee sata lasiin, saat aamulääkkeesi, jos oot kiltisti
tai muuten voi mennä aamukasiin.
Suomi neidon takapuoli, kun vaatii koko ajan lisää tavaraa,
jota vain kiinalaiset osaa valmistaa.
Juodaan kerrankin porsliinikupista kahvit,
Finlandia hymni antaa tahdit.
Vihta tai Vasta
ei siitä ole kauan,
kun lakattiin viimeksi sotimasta.
Mutta katos ihmislasta, oppiiko se mitään?
Ei,
tuntuu, jos katsoo itään.
Syyriaan tai Jemeniin,
italialaisen kengän kärkiin.
On suomipojalla takataskussa siniristilippu,
onhan meillä sentään Tauski ja Jippu.
Lauantain sauna, karaoke, Marimekko, Tango, eronneiden Jumbo,
yksinhuoltajana täällä oot kuin Dumbo.
Tuntuu, että elämästä pitäisi saada parempi ote.
Ruudussa poliitikot vaan ihmettelee, kelpaisiko sote?
Kelan rouvalta tuli taas kirje, työkkärimaksuissa on tapahtunut virhe.
Takaisinperintä vie telkkarin,
mut eipä se voi ottaa Suomi neidon sisua,
missähän nykyään pyörii sekin Cicciolina, joka näytti aina tisua.
Katso meidän omaa eloveenaa Chisua.
Aalto pyörii haudassaan, kun sen kalusteet kaivetaan kuoppaan syvään. Tilalle tuodaan Ikeaa,
sekin on muuten Ruotsista, aina ne meidät jyrää.
Niillä on kunkku, kun meillä on Sauli,
Paratiisi
tää silti on lauloi aikoinaan jo tässä Rauli
Moi
Runeberg, kauan sitten
vallankumouksellisen runon teki
Oi Maamme
ei mestaa missään parempaa.
Stadia tai Porotokkaa
tule katsastaa.
100 lasissa ja vielä
se vaan ratsastaa kuin
Mannerheim
Kiasman edestä
takaperin
Pasilaan
Ivalo Ivalo here I come,
kuin Juice Juankoskelle,
mä märän suukon läväytän
Suomi neidon poskelle.
Nimimerkki: PKONE
Oi maamme Suomi synnyinmaa
isäntä alasti paljussa
kielon kukka suussa
pakkasyö valkoinen
huntu päässä
morsian itkee
sormet jäässä.
Pakko saada kirkasta viinaa, ei hullukaan kestä muuten tätä piinaa.
Vuodenaikaa neljää, ei ehdi nähdä seinää ehjää, kun
sen jo törky peittää.
Alas heittää, sanoi ennen talonmies, mutta
nykyään kuka ties,
välittääkö kukaan,
vaikka,
lunta sataa tupaan.
Traktorit Senaatintorilla mylvii,
kun EU kielsi käyttämästä ruisryynii.
Nalle muutti Ruotsin puolelle,
verokarhun huolelle ei loppua näy.
Kisakansa Suomen ei käytä huulirasvaa, niillä tarpeeksi on sisua peruskoulussa kasvaa.
Perunat kiehuvat kello viisi,
käy ruokapöytään siis.
Tarjolla ruisleipää, rokkaa silloin,
kun Suomi neito kokkaa.
Bussia ajaa lääkärimies Ghanasta. Se
päivän päätteeksi turpaan saa aukiolla Elielin,
syynä ihan vaan kurjan kelin.
Tekemisen puute rassaa, virkavaltaa
liian vähän,
eikä mikään estä ihmistä
silmiään peittämästä.
Annas olla, kun tulee sata lasiin, saat aamulääkkeesi, jos oot kiltisti
tai muuten voi mennä aamukasiin.
Suomi neidon takapuoli, kun vaatii koko ajan lisää tavaraa,
jota vain kiinalaiset osaa valmistaa.
Juodaan kerrankin porsliinikupista kahvit,
Finlandia hymni antaa tahdit.
Vihta tai Vasta
ei siitä ole kauan,
kun lakattiin viimeksi sotimasta.
Mutta katos ihmislasta, oppiiko se mitään?
Ei,
tuntuu, jos katsoo itään.
Syyriaan tai Jemeniin,
italialaisen kengän kärkiin.
On suomipojalla takataskussa siniristilippu,
onhan meillä sentään Tauski ja Jippu.
Lauantain sauna, karaoke, Marimekko, Tango, eronneiden Jumbo,
yksinhuoltajana täällä oot kuin Dumbo.
Tuntuu, että elämästä pitäisi saada parempi ote.
Ruudussa poliitikot vaan ihmettelee, kelpaisiko sote?
Kelan rouvalta tuli taas kirje, työkkärimaksuissa on tapahtunut virhe.
Takaisinperintä vie telkkarin,
mut eipä se voi ottaa Suomi neidon sisua,
missähän nykyään pyörii sekin Cicciolina, joka näytti aina tisua.
Katso meidän omaa eloveenaa Chisua.
Aalto pyörii haudassaan, kun sen kalusteet kaivetaan kuoppaan syvään. Tilalle tuodaan Ikeaa,
sekin on muuten Ruotsista, aina ne meidät jyrää.
Niillä on kunkku, kun meillä on Sauli,
Paratiisi
tää silti on lauloi aikoinaan jo tässä Rauli
Moi
Runeberg, kauan sitten
vallankumouksellisen runon teki
Oi Maamme
ei mestaa missään parempaa.
Stadia tai Porotokkaa
tule katsastaa.
100 lasissa ja vielä
se vaan ratsastaa kuin
Mannerheim
Kiasman edestä
takaperin
Pasilaan
Ivalo Ivalo here I come,
kuin Juice Juankoskelle,
mä märän suukon läväytän
Suomi neidon poskelle.
Nimimerkki: PKONE
Revontulivahti
Narulla roikkuva frotee, koppuraista
jäätä kaivan kairalla, piipusta nousee mustaa savua,
vastaanottovirkailijalta vaaditaan Aurora Borealis,
vaikka harva suomalainen on nähnyt
kuukkelia,
minut on tehty aitoon juureen,
olen parasta lämpimänä, voin kanssa,
käsissäni variksen saappaat, hallan vaara.
ujo mykkyys pukee pellavaa päälle, huopatossut, lämmin täkki
tuohivirsut, tango, järvituhannet,
järvituhannet
mutta suussani pulppuaa suolaista vettä
kekäleisiin uponnutta valoa
yöttömät yöt.
Tule talvella, kun Aleksanterinkadulla kävelee yksi ihminen vastaan,
etkä pääse vessaan ilman kolikkoa
täällä vartioin minä, saksanpaimenkoira
punamultaa hampaat irveessä, mutta se on
kiltti
kuuntele,
kuinka tummat sielut
ryystävät kahvia tassilta
sokeripalat suunpielissä,
kännykän kajossa olet
Rakas
käppyräinen, kestolotto, ilmaston ankaruudesta johtuen
syvemmissä vesissä itkee aikuinen mies,
aikuinen nainen mä
olen suomalainen
Nimimerkki: Runo M
jäätä kaivan kairalla, piipusta nousee mustaa savua,
vastaanottovirkailijalta vaaditaan Aurora Borealis,
vaikka harva suomalainen on nähnyt
kuukkelia,
minut on tehty aitoon juureen,
olen parasta lämpimänä, voin kanssa,
käsissäni variksen saappaat, hallan vaara.
ujo mykkyys pukee pellavaa päälle, huopatossut, lämmin täkki
tuohivirsut, tango, järvituhannet,
järvituhannet
mutta suussani pulppuaa suolaista vettä
kekäleisiin uponnutta valoa
yöttömät yöt.
Tule talvella, kun Aleksanterinkadulla kävelee yksi ihminen vastaan,
etkä pääse vessaan ilman kolikkoa
täällä vartioin minä, saksanpaimenkoira
punamultaa hampaat irveessä, mutta se on
kiltti
kuuntele,
kuinka tummat sielut
ryystävät kahvia tassilta
sokeripalat suunpielissä,
kännykän kajossa olet
Rakas
käppyräinen, kestolotto, ilmaston ankaruudesta johtuen
syvemmissä vesissä itkee aikuinen mies,
aikuinen nainen mä
olen suomalainen
Nimimerkki: Runo M
Hullunhieno Suomen kansa
Hullunhieno Suomen kansa,
elää vallan saunastansa;
joka viikko kylpee siellä,
eikä ole vaatteet tiellä.
Paljaana kun kaikki ollaan,
arvot kaikki riisutaan,
samanlailla arvokkaina,
täynnä hikipisaroita,
löylyistä me nautitaan.
Löylyhuoneen hämärässä,
kiuas kiukusta sihisee,
riemuisasti pihisee.
Emäntä lyö löylyä lisää,
vihtoo vinhasti perheen isää;
viuh, viuh, viuh,
kastaa vihdan löylyveteen,
selän pintaa sivelee.
Siinä puhdistuupi
keho, sekä mieli,
arjen stressi helpottuu,
päivän kiireet unohtuu.
Hullunhieno Suomen kansa,
elää vallan saunastansa,
joka viikko kylpee siellä,
eikä ole vaatteet tiellä.
Mökkikansa vallankin,
aina kesäiltaisin, saunatuvan
lämmittää, rientää sinne kylpemään.
Lauteilta saunan sen,
mukava on käydä syleilyssä,
järviveden suloisen.
Hullunhieno Suomen kansa,
rakastaapi saunojansa.
Ennen vanhaan saunassa
syntyi uusi elämä,
ensi-itkut itkettiin
puhtaan saunan suojissa.
Saunasta myös lähdettiin
viimeiselle matkalle,
jotta vainaja oli ”kuosissa,”
viimeisen purjehduksensa ruodissa.
Hullunhieno Suomen kansa,
elää vallan saunastansa;
saunan jälkeen jokainen,
on kuin Suomen neito suloinen.
Sauna kehon puhdistaa,
mielen vallan nuorentaa,
helppo miltei unohtaa,
josko satavuotias` oliskaan.
KM 2017
Nimimerkki: KM
Hullunhieno Suomen kansa,
elää vallan saunastansa;
joka viikko kylpee siellä,
eikä ole vaatteet tiellä.
Paljaana kun kaikki ollaan,
arvot kaikki riisutaan,
samanlailla arvokkaina,
täynnä hikipisaroita,
löylyistä me nautitaan.
Löylyhuoneen hämärässä,
kiuas kiukusta sihisee,
riemuisasti pihisee.
Emäntä lyö löylyä lisää,
vihtoo vinhasti perheen isää;
viuh, viuh, viuh,
kastaa vihdan löylyveteen,
selän pintaa sivelee.
Siinä puhdistuupi
keho, sekä mieli,
arjen stressi helpottuu,
päivän kiireet unohtuu.
Hullunhieno Suomen kansa,
elää vallan saunastansa,
joka viikko kylpee siellä,
eikä ole vaatteet tiellä.
Mökkikansa vallankin,
aina kesäiltaisin, saunatuvan
lämmittää, rientää sinne kylpemään.
Lauteilta saunan sen,
mukava on käydä syleilyssä,
järviveden suloisen.
Hullunhieno Suomen kansa,
rakastaapi saunojansa.
Ennen vanhaan saunassa
syntyi uusi elämä,
ensi-itkut itkettiin
puhtaan saunan suojissa.
Saunasta myös lähdettiin
viimeiselle matkalle,
jotta vainaja oli ”kuosissa,”
viimeisen purjehduksensa ruodissa.
Hullunhieno Suomen kansa,
elää vallan saunastansa;
saunan jälkeen jokainen,
on kuin Suomen neito suloinen.
Sauna kehon puhdistaa,
mielen vallan nuorentaa,
helppo miltei unohtaa,
josko satavuotias` oliskaan.
KM 2017
Nimimerkki: KM
TRANSVESTIITTI
Korsetti päälle,
nylonsukat jalkaan,
röyhelömekko ylle,
peruukki päähän,
meikki, jota rakensin
kaksi tuntia ja
tekokynnet glitterillä -
voi kuinka kotoinen olo.
Tulee mieleen lapsuuden
leikit äidin vaatekaapilla,
ja se kuinka kohta sen jälkeen
jouduin itse kaappiin.
Ja kengät, melkein unohdin,
miten aina parahdan,
kun niihin ahtaan
miehen jalkateräni,
vallan kaikki varpaani.
Miten oikein ikinä,
voi kukaan näillä kävellä?
Vaan eihän ilman näitäkään
voisi oikein olla NAINEN.
Suvaitsevaisuus on tuonut
tilaisuuden tulla pois
kaapista – tilaisuuden olla
oma itsensä. Tosin meillä
Suomessa on hyvin vähän
paikkoja, joissa mies voi
kulkea naisen tamineissa.
En minä halua sitä aina,
joskus, ihan joskus vain
on ihana tuntea kevyiden
sukkien kosketus iholla,
ja leningin helman kevyt
tuulahdus jalkojen ympärillä.
Miksi minä tätä tahdon,
en tiedä, mutta en jaksa
taistella tätä vastaan.
Monta vuotta kaappiin
sulottuna, omat mieltymykseni
kieltäneenä tunnen vihdoin nyt
keski-iässä saavani olla
aidosti se mikä olen.
Onko kuitenkaan näin?
Jossakin alitajunnan virrassa
herää kysymys; ”Miksi minä
olen erilainen kun muut miehet,
mikä saa minut etsimään
elämään sisältöä valtaväestön
normien vastaisesti. Miten minun
tulisi jatkaa tästä eteenpäin?”
Joskus kotiin palattuani,
riisuttuani kaiken tuon
naiseuden yltäni,
katsoessani peiliin, jonka
kuvajaisessa on komea,
tumma mies, tunnen
katumusta ja häpeää.
Halu muuttua tuntuu voimakkaana
saaden pulssin kiihtymään,
ja päätös tuntuu jälleen kerran
voimakkaalta ja oikealta -
ei enää koskaan.
Kunnes taas tulee se ilta
kun ajatusta voimakkaampi
vietti saa vallan ja minua
viedään...
Kuka auttaisi?
Kenen puoleen kääntyisin?
Mistä voima olla ottamatta
esiin tykötarpeita muuntautua
naiseksi, kun kuitenkin ja
ennen kaikkea haluan MIES olla?
KM 2017
Nimimerkki: KM
Korsetti päälle,
nylonsukat jalkaan,
röyhelömekko ylle,
peruukki päähän,
meikki, jota rakensin
kaksi tuntia ja
tekokynnet glitterillä -
voi kuinka kotoinen olo.
Tulee mieleen lapsuuden
leikit äidin vaatekaapilla,
ja se kuinka kohta sen jälkeen
jouduin itse kaappiin.
Ja kengät, melkein unohdin,
miten aina parahdan,
kun niihin ahtaan
miehen jalkateräni,
vallan kaikki varpaani.
Miten oikein ikinä,
voi kukaan näillä kävellä?
Vaan eihän ilman näitäkään
voisi oikein olla NAINEN.
Suvaitsevaisuus on tuonut
tilaisuuden tulla pois
kaapista – tilaisuuden olla
oma itsensä. Tosin meillä
Suomessa on hyvin vähän
paikkoja, joissa mies voi
kulkea naisen tamineissa.
En minä halua sitä aina,
joskus, ihan joskus vain
on ihana tuntea kevyiden
sukkien kosketus iholla,
ja leningin helman kevyt
tuulahdus jalkojen ympärillä.
Miksi minä tätä tahdon,
en tiedä, mutta en jaksa
taistella tätä vastaan.
Monta vuotta kaappiin
sulottuna, omat mieltymykseni
kieltäneenä tunnen vihdoin nyt
keski-iässä saavani olla
aidosti se mikä olen.
Onko kuitenkaan näin?
Jossakin alitajunnan virrassa
herää kysymys; ”Miksi minä
olen erilainen kun muut miehet,
mikä saa minut etsimään
elämään sisältöä valtaväestön
normien vastaisesti. Miten minun
tulisi jatkaa tästä eteenpäin?”
Joskus kotiin palattuani,
riisuttuani kaiken tuon
naiseuden yltäni,
katsoessani peiliin, jonka
kuvajaisessa on komea,
tumma mies, tunnen
katumusta ja häpeää.
Halu muuttua tuntuu voimakkaana
saaden pulssin kiihtymään,
ja päätös tuntuu jälleen kerran
voimakkaalta ja oikealta -
ei enää koskaan.
Kunnes taas tulee se ilta
kun ajatusta voimakkaampi
vietti saa vallan ja minua
viedään...
Kuka auttaisi?
Kenen puoleen kääntyisin?
Mistä voima olla ottamatta
esiin tykötarpeita muuntautua
naiseksi, kun kuitenkin ja
ennen kaikkea haluan MIES olla?
KM 2017
Nimimerkki: KM
