Lähelle, kauas 2016 runot

Ensin kieli,
äidin kieli,
sitten tie,
äiti-tie.

Entäs isä?
Puuttui, oli poissa.

Sen paikan otti Tex Willer,
5-vuotias oppi lukemaan
isän kieltä,
Lännen kieltä:
Go west young man,
get your kicks on Route 66!

Sillä tiellä vielä,
sillä tiellä nyt.

Penkereet täynnä tarunhohdetta,
autojen hyljätyt kuoret.
Älä tee U-käännöksiä Illinoisissa!
Mississippi Valley Highway,
autoradiossa My Way.

Tuhannet mailit isän kieltä,
jolla osaan puhua vain
pöydistä ja tuoleista,
ehkä säästä.
No, osaan varata motellihuoneen Santa Rosan Will Rogers Drivelta hintaan 35 taalaa/yö.
Osaan tilata oluen Katielta Tulsa Town Pumpissa.
Osaan laulaa mukana kertsissä Don Henleyn ja Glen Freyn kanssa: Take it Easy.
Ymmärrän juuri ja juuri ajatelman Glory Pride -saluunan seinällä Oatmanin aasikaupungissa:

Beer has food value, but food has no beer value

Niin se on,
en siis syö.

Isäni Tex Willerin kieltä on myös Espanja,
konkistadoorien kieli,
meksikaanien kieli:
Vamos, amigos!

Acoma-intiaanien pyhä Zia-aurinkosymboli laskee ikiaikaisen mesan kainaloon.
Tässä asuttiin jo tuhansia vuosia sitten.
Ei Kolumbus mitään löytänyt,
päinvastoin.
”Jonninjoutava töherö”
sanoisi Konsta Pylkkänen.

Mutta se kieli, se englannin kieli,
se on myös rock’n rollin kieli,
Chuck Berryn, toisen isän, kieli:
Go, Johnny, go!
Ennen kolmatta isää: Bob Dylania,
jonka isä oli Woody Guthrie, Oklahoman mies,
Kuusikuutoselta siis hänkin.



Tämä tie ei suostunut kuolemaan
Interstate Highway Systemin syleilyssä,
kuin ei isän kielikään minussa.
En koskaan aikuistunut.

Tai kuin äidin kieli nyt,
kun sitä ei ole.
Se synnyttää riimejä
Sierra Nevadassa,
San Bernardinossa,
vielä Santa Monica Beachilla.
Just siks’ Route66


Mitä kaipasin,
oli äidin kieli
Äiti-tiellä.


_____________________________


Sataa kieltä maailmalla
sujuvasti kuuntelen,
mutta tieltä löydän kielet sydämen.
Vaikka puoliakaan vielä ymmärtänyt en,
ehkä alku tää on tiellä viisauden


Nimimerkki: 3COWBOYTA

Sana on kaunis sana. Se on sukua sisulle. Yhtä lyhyt ja ytimekäs, suomalaiseen suuhun sopiva. Sanat ovat kuin ilmaa, kaikille ihmisille tärkeitä ja joka paikassa. Niitä ei siis pääse karkuun, vaikka kuinka haluaisi.

Yleensä sana on laumaeläin. Sanoilla on myös eri rotuja. Ne majailevat omilla alueillaan, mutta ihmiset levittävät niitä myös näiden luontaisten reviirien ulkopuolelle. Sana on kuin salainen agentti joka voi muuttaa henkilöllisyyttään - aina kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämä arjen action-sankari kuljettaa ihmisessä informaatiota, kuin punasolu happea. Se menee sisään silmistä, korvista tai sormenpäistä. Vaikutus tuntuu kuitenkin koko kropassa, aina aivoista sydämeen saakka.
Sanat ovat taikureita. Ne taikovat siepparin ruispeltoon, pojan valaan mahaan tai tiedon ihmisen päähän. Sanat itsessäänkin voivat muodostaa labyrintteja joista ihminen ei osaa ulos. Sana voi olla siis kuin mysteeri jonka koodaus ei aukea (ja kaikista sivistyneimmät sanat hallitsevat muuten parhaiten tämän taidon).

Sanat ovat kuin vaateparsi. Nekin voi valita ja yhdistellä täysin sopimattomalla tavalla.. Sanojen kanssa kannattaa siis olla hyvin tarkkana! Pienikin sana voi olla suuri ja yllättävän tehokas. Sanat ovat kuin pelimerkkejä. Mitä enemmän niitä on, sitä hauskempaa on myös pelaaminen. Sanoja kannattaa siis keräillä, aina kun vain suinkin voi. Sanat ovat kuin legopalikoita, niistä voi rakentaa kokonaisen maailman.
Sanat irtoavat ihmisistä joskus helposti ravistamalla, kuin siitepöly voikukasta. Toisinaan ne hieman ujostelevat, eivätkä millään haluaisi tulla ulos. Tehokkaimmillaan sana voi olla kuin jokin epämääräinen tahra jota ei saa hinkattua irti mielestään. Sanat antavat käyttää itseään kuin muovailuvahaa, jota voi muokata aivan loputtomasti. Sanat ovatkin mieleltään ja ruumiiltaan erittäin notkeita, jopa niin että ne voivat mennä vaikka solmuun.
Sanat ovat kuin leipää. Monet maistelevat mielellään eri makuja, herkutellen jopa niillä - mutta toisin kuin leipää, sanoja ei missään tapauksessa kannata syödä, sillä ilman sanoja maailma olisi aika tylsä ja tyhjä paikka!


Nimimerkki: Sanatar

Sinu soojad käed
ja sinu sinised silmad
Sinu lõpmatu headus
millest olen nüüd ilma

Sinu villased sokid
ja triibulised püksid
Läksid nii ruttu
ja jätsid mind üksi

Sinu lapitud riided,
sinu punutud patsid
minu südamesse
suure jälje nad jätsid

Sinu muhelev naer
ja veel kavalam nägu
Ka kõige raskematest aegadest
said jagu

Sinu põnevad jutud
ja su kallistused suured
Oled küll läinud
kuid sinust maha jäid juured

Sinu minek nii äkki
ootamatult ja ruttu
purustas hinge-
tahaks olla su kaisus ja jääda tuttu

Sa ei öelnud head aega
ei hoiatanud ette
seepärast mu silmad
jälle upuvad vette

Nüüd oled küll kaugel
aga samas nii lähedal
mu hinges, mu mõtteis, mu südames
kaugel, kuid ikkagi lähedal…


Käännös: 


Your warm hands
and your blue eyes
Your endless goodness
which I now have nothing

Your woolen socks
and your striped trousers
You went so fast
and left me all alone

Your mended clothings
and your braided tails
left a mark
in my heart

Your chuckle of laughter
and your cleverer face
have beated even
the hardest times

Your exciting stories
and your hugs so big
now you are gone
but you left behind your origin

Your going so sudden
unexpectedly and quick
shattered my soul-
I´d like to be in your arms and fall asleep

You didn´t say good-bye
you didn´t warn
thats why me eyes
are drowning into water again

But now you are far
however so close
in my soul, in my mind, in my heart

so far, but still close…


Nimimerkki: Konrad

Teksti videossa

Nimimerkki: Salpausselän peruskoulu

Videorunossa käytetty yleisiä kysymyssanoja. Soitetut kappaleet: Suojelusenkeli, säv. P. J. Hannikainen ja Pikku Lauri, säv. Sofie Lithenius


Nimimerkki: Hattu ja vompatti