Eeva Koivuranta: Smaragdinvihreitä jälkikuvia
(Aldus Oy, 2016)
ISBN: 978-952-93-6843-3
134-sivuinen kokoelma rakentuu pitkistä, luontevarytmisistä runoista, joiden aiheina vaihtelevat esim. linnut, vuodenajat, matkat ja musiikki- ja taide-elämykset. Ajoittaisista kiihkeistäkin sävyistä huolimatta runojen maailma on enimmäkseen levollinen, ajan ilmiöihin maltillisesti ja järjellä reagoiva.
Kultivoituneeksi tällaisita tyylilajia voi hyvin kutsua. Sivistys on arvossaan, kuten Edith Södergranin haudalla -runo todistaa ja muistovärssyt Anna-Maija Raittilalle ja Erkki Toivaselle vahvistavat. Toisinaan hienostunut ote menee niin pitkälle – esimerkiksi Agadir-sarjassa – että kuvataan enemmänkin todellisuuden ylevöittämää tunnetta kuin itse todellisuutta. Mutta sitähän runous paljolti on, ja tässä kokoelmassa ylevää tunnetta on läsnä kosolti. Teoksesta saanevat irti eniten ne, joille Eeva-Liisa Manner ja muut 1950-luvun klassikkomodernistimme edustavat sitä ”oikeaa” runoutta.
18€/kpl