Runot 46-50. Yhteensä 80 runoa.
Vapauden tie
Luonto ei liikoja
minulta vaadi
Kun tahdon niin
poikkean kiiruhtamatta
poluille ja mättäiden
sekaan
Houkutus kulkea
hiljaa mäessä tai
rämpiä nevojen halki
vie mieleni metsään
miettien elämää ja
nauttien raikasta
turvallista happea
Tunti tai kaksi ei
sillä niin väliä
tärkeintä viihtyä
nauttien elämästä
nimimerkki: jAPEi
______________________________________________________________________________
Puhdistautumisriitti
Hiekka sekoittuu nurmeen
paljaan jalan tuomana.
Rankkasade kimpoilee järven pinnasta,
eikä kukaan tiedä, mistä taivas alkaa.
Kääpä katkaisee puun elonkaaren
lukemattomien pieneliöiden kodiksi,
kiertotaloutta au naturel.
En kaipaa muuta kuin tuulta liikkuakseni,
enkä välitä, mistä taivas alkaa.
Riisun kengät ja astun syvälle saveen.
nimimerkki: Jukka
______________________________________________________________________________
kevät
kevät
onnelliset orvokit
jumalaiset neilikat
tuoksuvat kevään tuulet
lämpimät säteet
iholla
valoisat ajatukset
keveät mietteet
ihmisellä
nimimerkki: Salme Mattila
______________________________________________________________________________
Darwinin roskapöntöt
Meidän talossa on kymmenen
jäteastiaa.
Joka lajille omansa.
Ja lajeja syntyy kuin Darwinilla;
muoville, biolle, metallille, lasille, sekalaiselle, kartongille,
paperille.
Eri lajeista erottuu omat alalajinsa:
paperista sanomalehdet, kirjan kannet, aikakauslehdet, mainokset,
lasista värilliset ja värittömät, muovista kirkkaat ja ei-niin-kirkkaat.
Jätelajittelukaavio alkaa muistuttaa sukutaulua joka
koristi kotitupani seinää Pohjanmaalla.
Kun jatkamme pilkkomista ja lajittelua tarpeeksi kauas, löydämmekö alkueliön, roskan numero nolla, josta kaikki sai alkunsa. Ehkä se oli käytetty viikunanlehti, tai Sotka- linnun munan kuori?
Lähestyn pönttörivistöä kasseineni jännityksestä täristen.
Kuinka selviän?
Onko rivistöön ilmestynyt jälleen korskea astia uusille lajeille: kenties pizzajämille,
avaruuspölylle, sosialismille, some-keskusteluille, uskonnoille, avioliittolle?
Rivin loppuun vielä nipottaja-laatikko jätteille, joita talon kyttääjä saa lajitella mielenrauhansa mukaan?
Ei onneksi.
Samat tutut ja vanhat, ripottelen jätteeni nopeasti, tottuneesti, kuin suorittaisin dementiatestiä.
Poistun pönttörivistön luota kunniaa tehden,
tuomiopäivän kello raksahtaa taaksepäin.
nimimerkki: Charles D.Arwin
______________________________________________________________________________
Uudelleen läheisyys löydä
Mikä ihme se olisi,
ettei ihmettä tavoita,
ettei siitä selvittäisi?
Kate ei elämään riitä
kuolemaankaan tyystin yllä.
Jälkiin jäänyt ei kadehdi
löydä huomisen totuutta.
Jos eläimet kuolisivat,
ihmisnahka kuoriutuisi
ikävästä kosketuksen,
puutteesta silittämisen.
Palaisi apinalauma,
nuolenpää, kivi ja kirves.
nimimerkki: Jose
______________________________________________________________________________